Vakka-opiston kurssimaksujen palautus koronaviruksen takia keskeytyneen opetuksen osalta

Kurssilaisilla, jotka ovat ilmoittautuneet koko lukuvuoden 2020-2021 kestäville kursseille, on mahdollisuus saada kurssimaksupalautusta kevätlukukauden osuuden verran. Palautuksen edellytyksenä on, että  kurssi ei ole koronapandemian vuoksi käynnistynyt lainkaan kevätlukukauden 2021 aikana.

Maksupalautusta voivat saada myös ne, joiden kurssi on opetusohjelmassa ilmoitetuista tiedoista poiketen jatkunut etäopetuksessa, mutta osallistujalla ei ole ollut perustellusta syystä mahdollisuutta osallistua etäopetukseen. Perusteltu syy on esimerkiksi tarvittavan laitteen tai Internet-yhteyden puuttuminen.

Jos kurssitoiminnan rajoituksia poistetaan ja kurssi on tarkoituksenmukaista käynnistää lähiopetuksena vielä kuluvan kevätlukukauden aikana, kurssimaksusta palautetaan kevätlukukaudella pitämättä jääneiden kurssikertojen suhteellinen osuus.

Huom! Alle 10 euron maksuja ei palauteta. Myöskään Smartumilla maksettuja maksuja ei voida palauttaa, vaan ne on käytettävä seuraavan lukuvuoden kursseihin.

Maksupalautusta on pyydettävä 31.5. mennessä. Se maksetaan edellä mainituin ehdoin noin 2-3 viikon kuluessa.

Pyydä kurssimaksupalautusta näin:

1. Lähetä vapaamuotoinen sähköposti toimiston sähköpostiosoitteeseen toimisto@vakkaopisto.fi ja ilmoita nimesi, kurssin nimi sekä tilinumero, jolle palautus maksetaan.
2. Soita jompaankumpaan toimistoon puhelinnumeroihin 040 535 6822 / Laitila tai 050 420 5266 / Uusikaupunki. Toimistot palvelevat ma-pe klo 9-16 (lounas 12-13).

Kansalaisopiston rehtori on tehnyt asiassa viranhaltijapäätöksen. Tarvittaessa lisätiedot vs. rehtori Jussi Kauranen, puh. 0505433564.

Uudenkaupungin rauhan juhlavuoden tapahtumia Vakka-opistolla

Vakka-Suomen kansalaisopisto on mukana Uudenkaupungin rauhan juhlavuodessa. Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 300 vuotta Uudenkaupungin rauhan solmimisesta (1721). Rauhan juhlavuosi näkyy erityisesti Uudenkaupungin osaston toiminnassa keväällä ja syksyllä 2021.

Rauhan juhlavuoden luentoja

Tiistai 2.3. klo 18: Kansainvälinen rauhanturvaaminen ja kansallinen kertomus: 65 vuotta suomalaista rauhanturvaamista, luennoimassa VTT Jukka Pesu Turun yliopistosta.

Luento järjestetään verkkoluentona Zoom-alustalla. Ilmoittaudu ennakkoon 1.3. mennessä netissä tai puh. 050 420 5266. Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostiin luentolinkki sekä ohjeet verkkoluennolle osallistumiseen. Luentomaksu on mahdollista maksaa netti-ilmoittautumisen yhteydessä tai se voidaan laskuttaa jälkikäteen. 

Alkuvuonna 2021 pidettäväksi suunnitellut luennot on siirretty myöhempään ajankohtaan koronavirustilanteen takia. Seuraa tiedotustamme kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä uusista luentoajankohdista!

Rauha – Johdatus ideaalien, käytänteiden ja liikkeiden historiaan, luennoimassa professori Marko Lehti Tampereen yliopistosta, järjestetään loppukeväästä tai syksyllä 2021.

Sotien ja rauhojen historiaa Suomessa 1721-1809, luennoimassa professori Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopistosta, järjestetään syksyllä 2021.

Kurssitoimintaa

Ommellaan 1700-luvun vaatteet Rauhan juhlavuoteen!

Tule valmistamaan Uudenkaupungin rauhan juhlavuoden tapahtumiin sopiva asu Vakka-opiston kurssille. 1700-luvun vaatteiden ompelu -kurssi alkaa infotilaisuudella pe 5.3. klo 18-18.45. Info pidetään Pohitullin koululla tai koronatilanteen niin edellyttäessä verkossa (kurssilainen saa erilliset ohjeet verkko-osallistumiseen). Kurssin muut kokoontumiset ovat lauantaina 17.4., sunnuntaina 18.4. sekä lauantaisin 8.5. ja 15.5. klo 10-16 Pohitullin koululla. Infotilaisuudessa annetaan tarkempia tietoja kurssin toteutuksesta. Kurssilaisen on hyvä osata käyttää ompelukonetta ja omata perusompelutaidot. 

Kurssilla valmistettavat voivat olla kansallispukujen mallisia, mutta pelkistetympiä ja helppoja valmistaa. Pellava, villa ja puuvilla ovat sopivia materiaaleja ja esim. vanhoja pellava- ja puuvillalakanoita voi värjätä mieluiseksi. Kankaita voidaan hankkia myös yhteistilauksena. Ilmoittautumiset netissä tai puh. 050 420 5266. 

Lue lisää Rauhan juhlavuoden tapahtumista Uudenkaupungin kotisivuilta

Sata vuotta kansalaisopistotoimintaa Vakka-Suomessa

Suomessa on voinut opiskella kansalaisopistoissa pitkälti yli sadan vuoden ajan. Kuluneena vuonna on vietetty niin suomalaisen kansalaisopistotoiminnan 120-vuotisjuhlia kuin Kansalaisopistojen Liiton, kansalaisopistojen yhteistyö- ja edunvalvontaelimen, 100-vuotispäiviä. Myös Vakka-Suomessa on aihetta juhlaan, sillä kansalaisopistotoiminnan vakiintuminen alueella alkoi sata vuotta sitten.

Vuosisadan vaihteen Vakka-Suomessa käytiin vilkasta keskustelua kansansivistyksestä ja väestön sivistyksellisten olojen kohentamisesta. Kansaa sivistämään ja valistamaan järjestettiin jo 1800-luvun lopulla eri seurojen toimesta luentoja, jotka saivat järjestäytyneen muodon, kun vuonna 1899 Uudessakaupungissa perustettiin kansanvalistuskomitea. Koska itsenäisesti toimivan komitean toimintatavat olivat jokseenkin samat kuin Kansanvalistusseuran, oli luonnollista, että tänne perustettiin pari vuotta myöhemmin Kansanvalistusseuran Haaraosasto. Sen pääasiallista toimintaa oli paikallisten laulujuhlien järjestäminen. Laulujuhlia järjestettiin Laitilassa, Vehmaalla, Taivassalossa, Kustavissa ja Uudessakaupungissa eli samoilla paikkakunnilla missä nykyinen Vakka-opistokin toimii.

Hyvin pian alettiin laulujuhlien yhteydessä jo haaveilla kansanopiston, työväenopiston tai kansalaisopiston perustamisesta. Lopulta yksi maamme vanhimmista kansalaisopistoista, Uudenkaupungin kansalaisopisto, perustettiin sata vuotta sitten vuonna 1919, kun Kansanvalistusseuran Haaraosaston toiminnan ansiosta 10. helmikuuta 1919 Uudessakaupungissa aloitettiin 12 viikon mittainen luentotoiminta. Kansalaisopiston toiminta alkoi vakiintua lukuvuoden 1919–1920 aikana.

Opiston nimikysymys oli alkuun hyvinkin polttava ongelma. Ehdotuksia olivat muun muassa työväenopisto, Wapaaopisto, Vapaakansalaisopisto tai peräti Walistola. Tampereelle oli perustettu työväenopisto jo vuonna 1899 ja ennen Uuttakaupunkia oli perustettu seitsemän työväenopistoa sekä Kuopion kansalaisopisto. Uudessakaupungissa otettiin siis toisena opistona käyttöön nimi kansalaisopisto. Aluksi nimeksi valittiin Uudenkaupungin Vapaa Kansalaisopisto, muotoon Uudenkaupungin kansalaisopisto nimi vakiintui vuonna 1927.

Lukuvuonna 1919-1920 opistoon ilmoittautui 134 opiskelijaa ja opetustunteja järjestettiin yli 300. Opetusta annettiin englannissa, kauppakirjeenvaihdossa, ruotsissa, äidinkielen kirjoittamisessa, laskennossa ja lauluakin harjoitettiin. Luentoja oli esimerkiksi sieluopista, musiikin historiasta, lakien synnystä, työväenkysymyksestä ja kodin sisustamisesta.

Opistolaisia vuonna 1920 opiston toimipaikan, Seikowin koulun edessä.

Opiston toimintaa johti opettaja Alma Taipale alusta kuolemaansa asti, vuoteen 1933. Alma Taipale oli Suomen ensimmäinen nainen kansalais- tai työväenopiston rehtorina. Hänen jälkeensä opiston johtajat vaihtuivat melko tiuhaan tahtiin, mutta vuonna 1955 aloitti rehtorina Inkeri Rämä, joka johti opistoa aina vuoteen 1988 saakka. Hänen jälkeensä rehtoriksi tuli Jukka Tamminen, jonka seuraaja, nykyinen rehtori Tomi Kangas aloitti rehtorin tehtävissä vuonna 2001.

Opisto jatkoi toimintaansa yksityisenä opistona Kansanvalistussäätiön omistuksessa aina vuoteen 1947, jolloin se siirtyi kaupungin omistukseen. Toiminta alkoi Seikowin koululla, josta siirryttiin nykyiseen Kirjastotaloon 1957 ja sieltä Viikaisten koululle 1980-luvun alussa. Opetustiloiksi vakiintui 1990-luvun puolivälissä Pohitullin koulun keskikäytävä, jossa nykyisinkin suuri osa Vakka-Suomen kansalaisopiston Uudenkaupungin osaston opetuksesta annetaan. Vuonna 2007 perustettu Vakka-Suomen kansalaisopisto jatkaa kansalaisopistotoiminnan perinnettä niin Uudessakaupungissa kuin viidessä muussakin osakaskunnassa.

Kansalaisopistojen alkutaipaleella tehtävä työväestön sivistämisestä oli keskeinen, mutta taustalla eli myös ajatus itsenäisestä Suomesta, unelma sivistyneestä kansakunnasta ja elinvoimaisesta kansallisesta kulttuurista. Nyt 2010-luvulla kansalaisopistojen tehtävät ovat muuttuneet ja monipuolistuneet, mutta perusajatus on silti sama: tarjota kansalaisopistojen opiskelijoille kykyjä ja taitoja, joita tarvitaan nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Kurssitoiminta on kokenut monia muutoksia, mutta yhä edelleen opiskelijat ilmoittautuvat samoille kursseille kuin sata vuotta sitten; kielten kursseille on tasainen kysyntä, laulua ja musiikkia pääsee harjoittelemaan erilaisissa kokoonpanoissa ja luennoilla pohditaan ajankohtaisia asioita. Vakka-opistossakin konekirjoituksen kurssit ovat päivittyneet erilaisiksi tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen kursseiksi, mutta myös perinnetietoisuutta vaalitaan perinnepiirien ja perinnekäsitöiden opetuksen muodossa. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat opiston toimintaa. Ajan hermolla olevat kädentaitojen, taiteen ja liikunnan kurssit muodostavat merkittävän osan kurssitarjonnasta, yhtenä uutena lisäyksenä opisto tarjoaa myös kotoutumiseen tähtääviä, maahanmuuttajille suunnattuja kursseja.

Sivistys, omaehtoisuus ja tasa-arvoinen mahdollisuus oppimiseen ovat kansalaisopistotoiminnan keskeisiä arvoja. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain yli puoli miljoonaa opiskelijaa, tehden siitä Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Opetustunteja toteutuu vuosittain yli 2 miljoonaa. Vakka-opistossa kursseille osallistuu vuosittain noin 5500 yksittäistä opiskelijaa ja yhteensä toteutuu noin 17 000 opetustuntia. Viime vuosina elinikäisestä oppimisista on tullut hallitusohjelmien, ajatushautomoiden ja koulutusohjelmien uusi kuuma sana. Kansalaisopistot ovat kuitenkin toteuttaneet samaa ideaa koko elinkaarensa ajan ja niillä on kyky vastata myös tulevaisuuden koulutustarpeisiin. Kansalaisopistoilla on tutkitusti merkittävä tehtävä eri-ikäisten osaamisen, oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Kirjoittanut Riitta Kilkku yhteistyössä Vakka-opiston henkilökunnan kanssa. Julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa 16.11.2019.